Kömmin äsken ylös sängystä, ei meinaa nukkumatti tulla vielä tähän osoitteeseen ja voisi sitä venaillessa tehdä jotain järkevää. Jos olisi vähän paremmat äänieristykset seinissä tai asuisin omakotitalossa niin harjoittelisin kitaran soittoa, mutta musta tuntuu että ne on saatana vetänyt vaan yhden kyprok-levyn tohon väliseinäksi. Ovenkin täytyy olla jotain sekundaa, kun kaikki mitä tässä lamellissa tehdään kuuluu käytävälle. Tuli nyt mieleen, että oonkin miettinyt mahtaakohan tää rakennus olla rivari vai kerrostalo, kun on kaksi kerrosta ja neljä huoneistoa per kerros. Kyllä tää taitaakin olla lamellirakennus, ainakin identtisiä rakennuksia tässä on neljä rinnakkain. Käytävätkin on kuin intissä, suurilla fonteilla merkattujen ovien kera. Aluksi kun muutinkin tänne niin melkein jo odotin että aamulla jostain vitun piilotetusta kaiuttimesta olisi kuulunut: "Patterissa herätys, miehet ylös punkista. Valot päälle. Hyvää huomenta, patteri." Joko ne on kuitenkin unohtanut asentaa ne kajarit tai sitten täällä on päivystys kussut jo vuoden verran. Rakennustarkastaja on tainnut kuitenkin jättää pikkuviat huomioimatta, aivan kuten intinkin homeongelmaisissa SBS-rakennuksissa. No pääsevät vemppapojat ainakin veksiin hyvällä syyllä jossei muuten. 

Nyt kun rakennuskustannuksissa säästetty eristysongelma on puitu ja todettu sen pilaavan aikomukseni öiseen kitaran rämpytykseen, pitäisi kehittää jotakin muuta. Shakkia pelasin jo kaksi matsia koneella ja on muuten aika koukuttava tuo vistan chess titans. Tähän aikaan kuitenkin tuntuu että keskittyminen herpaantuu liikaa ja yli yhden siirron taktikoiden miettiminen menee enemmänkin pikaisiksi siirtelyiksi. No vittuakos siitä poraan, iteppä nousin sängystä. Vielä mä yhen matsin otan kunnolla ennen nukkumaan menoa ja annan valkoselle pelaajalle turpaan. Tietokone pelejä en viitsisi pelata enää muuten, oon huomannut että katse kelmuuntuu kuin jollain narkkarilla ja vireystila lepsuuntuu.

Voisin siis aikani kuluksi avautua vaikka naisista, tuli vaan nyt jotenkin sellainen olo tähän aikaan perjantaita (01.56). Aiemmin mietin että mitään kunnon iskurepliikkejä ei voi olla, ainakaan baarissa, mutta eräänlainen tapa ainakin edesauttaa asiaa. Ryhti suoraksi ja leukakin ehkä ennemmin pieneen yläkaareen kuin rintaa vasten kohti uusia pettymyksiä. Kun mietin omaa kuntoani baarissa, niin jotenkin siinä promillemäärän noustessa liialliseksi myös selkä tuntuu kumartuvan, eikä silloin ole koskaan todellakaan käynyt tuuri. Sitten taas varsinkin inttiajoilta, kun nyt niistäkin tuli aiemmin mainittua, tuntui eniten natsaavan. Silloin ainakin tuli siviilissäkin kuljettua hyvässä ryhdissä. Tai sitten ne oli vaan ne armeija jutut millä tuli saatua. No en lähde nyt arvailemaan kummalla. Pientä uhoa sieltä metsästä kuitenkin tuli kannettua mukana. Samanlaisessa mielentilassa olen oikeastaan vain katsoessani jalkapalloa tai pelatessani sitä ja liikenteessä autoa ajaessa. Kun pelaan fudista, siis pelkästään virtuaalisestikin, avaudun tuomarin tuomioista, kerron ääneen keneltä pitäisi vetää nilkat kipsiin heti pelin alussa, kiroan kun vastustaja tekee maalin ja saatan jopa hypähtää sohvalta iloitessani oman joukkueeni menestymistä. Se on kuulemma söpöä. Siis se, kun minä olen vittusaatana eniten hermoherkässä tilassa. Ja nyt vielä kun muistan! Niin oikeasti sitä huomiota saa kun keskittyy siihen urheiluun. Futiksen MM matseja seuratessa ja puhuessa vain kisoista, jotenkin kääntää sen muijan huomion kundiin.

Sitten liikenteeseen "minä olen itse täydellinen kuski" - kaistalle. Kun on tullut arvosteltua muita, toisten hitautta, toisten nukkumista liikenteessä, kun valot ovat vaihtuneet ja tullut rangaistua siitä töötillä ja pienellä perkeleellä, niin minut on silloin palkittu pusuin. Siis silloin kun olen eniten kusipäissäni. Sellainen tuntuu eniten auttavan muijiin tutustuessa, jollei toinen ole joku kaverin muijan kaveri, jolle voi oikeasti olla mukava, vaan ihan ennen tapaamaton nevari. Siis pieni vittumaisuus. Jostakin olen lukenutkin että hesalaista muijaakin saa iskettyä paremmin pamauttamalla suoraan että vittu sul on ruma laukku, kuin kehumalla. Tämä ei artikkelin mukaan kylläkään toiminut muualla suomessa. Eli röyhkeyttä kehiin, pientä vittumaisuutta, leuka ylös ja mieti että pelaat HIFK:issä.

Lähetyksemme on nyt kuitenkin päättymässä ja palaamme käsiteltyihin asioihin, sikälimikäli mielipiteemme muuttuvat ja nehän muuttuvat nukutun yön jälkeen. Hyvää yön jatkoa. Ainiin yksi shakki matsi vielä.